Viikko ennen kuntotestiä…(=FireFit)

Viisi viikkoa sitten soittelin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen testauksesta vastaavan fysioterapeutin kanssa ja sovimme FireFit testin, silloin kuuden viikon päähän (18.11.). Haaste oli tullut vähän heittona, kun elokuussa aloitettuani uudessa tehtävässä UPL:n toiminnanjohtajana, Espoon Palokunnat ry:stä oli edustus vierailemassa. Silloin oli puhetta kuntotesteistä ja kysyin: millaisesta testistä on kyse? He ehdottivat, että käy kokeilemassa. Vastasin, jotta mikä ettei.

Korona-kevät ja sitä edeltävä talvi oli ollut itselläni urheilun, tai no totuuden nimissä, kuntoilun osalta hippasen hiljaista. Kevään ja kesän rutiini oli lähinnä noin tunnin kävely koiran kanssa metsässä. Joka kerta tuli hiki, mutta kesäkin oli kuuma. Kävin puntarilla ihan mielenkiinnosta ja lopputuloksen osalta mieleni pahoittamisesta, puhelua edeltävällä viikolla. Testitehtävät eivät olleet täysin uusia, mutta itse en ole koskaan ollut ”punttistyyppi”, joten kuntosalilla on käyty koulutuksen vaatimat pakolliset ja joskus kaverin pyynnöstä.

Ensimmäiset kaksi harjoitteluviikkoa oli täysin selviämistä. Hengitys ei kulkenut ja paikat krakas. Päätin juosta hölkkälenkin kerran viikossa koiran kanssa ja latasin netistä leuanvetohaastelappusen. Kotona vaan ei ollut tankoa, joten se meni sovelletusti. Kävin ekalla viikolla kerran ja sen jälkeen joka viikko kahdesti puntilla. Joka kerta poljin kuntopyörää ekan viikon 10min sijaan 20-25min lämmittelyksi. Kun on joskus urheillut, niin nivelet on kuluneet, ja paljon. Toinen polvi ilmoitti toisella viikolla hölkällä, et unohda koko juttu. Ja siihen loppuivat hölkät. Kuntopyöräily onnistui. Samalla loppuivat kyykyt. Sen sijaan tein jollain kiinteällä laitteella, niin että oikea jalka työntää 7,5 kg ja vasen sitten oikeita lukemia. Kaksi viikkoa meni näin ja sitten pääsin kokeilemaan edes tangon kanssa, pääsenkö kyykystä ylös.

Kolmannella viikolla kävin sitten youtubesta katsomassa, et miten ne tehtävät pitikään tehdä. Kyykky on reidet vaakatasoon. Just joo, mun lajissa ponnistetaan eteenpäin ja polvikulma on 90 astetta, nyt mennään syvemmälle, ja se alakohta on reenaamatta. Tähän mennessä on parisen viikkoa tehty vähän sitäkin, mutta painot ei niin syvällä ole samoissa lukemissa. Sitten se penkkipunnerrus. Kumpikin olkapää rutisee, paukkuu ja ilmoittelee erilaisilla tuntemuksilla itsestään. Venyttelin varmaan viikon oikean käden etuolkapäätä, että pystyin tekemään liikkeen kokonaisena kivutta. Jäi 5 viikkoa aikaa harjoittaa hermotus, tekniikka ja voima kuntoon. Ja tässä viikko sitten bongasin laitteen, jolla voi treenata samaa työntöä istuen. Tämähän olisi ollut hyvä ottaa ohjelmaan jo heti alusta.

Vatsalihastestin osalta luulisin, että tilanne on hyvä. Toki sitten ensi viikolla tiedetään, onko ”mutu” oikeaa tietoa. Leuanvedot olen tehnyt treenijaksolla aina ihan viimeisenä, ja ainakaan siinä kohtaa treeniä ne ei erityisen hyvin kulje. Mutta yritystä on, kai siitäkin jonkin stemppitarran saa. Leuanvedoilla en tarkoita nyt sujuvia toistoja vaan ihan harjoittavia liikkeitä, kuten roikkumista, lapapitoa ja jarruttavaa alasliu’utusta. Ainoa jo nyt oikealta tuntuva ratkaisu oli se, että päätin tehdä molemmat viikon punttitreenit uimahallilla. Silloin hintaan sisältyy uinti. Toki uinti on ollut n. 8min treenin perään, mutta reipasta. Se on juuri sopiva venyttämään lihakset takaisin lepopituuteen eikä treenin jälkeistä kipuilua ole ollut. Viikko vielä ja samalla tekisi mieli ilmoittaa, että saisiko sen lisäkuukauden ottaa käyttöön, niin olisi mahdollista päästä niihin tavoitelukemiin. Ai niin ja poikkesin puntarilla, kesäpöhön 4 kg on karkotettu.

Tessa

UPL:n elokuussa aloittanut toiminnanjohtaja.