Pelastusliitto huolissaan: osaako kukaan enää toimia väestönsuojissa?

Etusivu > Artikkelit > Uutiset > Pelastusliitto huolissaan: osaako kukaan enää toimia väestönsuojissa?

Tietääkö joku taloyhtiöstäsi, mitä tarkoittaa ohitustilanteesta suodatustilanteeseen siirtyminen väestönsuojassa? Hyvä, jos näin on, sillä sitäkin tietoa tarvitaan hätätilanteessa.

Uudenmaan Pelastusliitto on huolissaan siitä, että taloyhtiöt laistavat yhä useammin kiinteistön oman turvallisuushenkilöstön nimeämisestä ja kouluttamisesta.

Varautumisvelvollisella kiinteistöllä, kuten taloyhtiöllä, pitäisi olla nimetty henkilö, joka osaa toimia, jos väestönsuojia tarvitaan. Henkilön pitäisi opastaa väestönsuojaan tulevia ihmisiä suojautumisessa ja suojassa olevien laitteiden käytössä.

Vuoden 2011 pelastuslaissa varautumisvelvollisilta kiinteistöiltä poistui velvoite nimetä turvallisuushenkilö tai -päällikkö, esimerkiksi väestönsuojan hoitaja, ja kouluttaa hänet tehtäväänsä. Lainmuutoksen myötä pelastusliittojen turvallisuuskoulutus on vähentynyt murto-osaan aikaisemmasta.

Uudenmaan Pelastusliiton mukaan asuinkiinteistön turvallisuuskursseja pidettiin 13 vielä vuonna 2010, ja niihin osallistui 192 henkilöä. Väestönsuojan hoitajakursseja oli 14 ja niihin osallistui 170 henkilöä. Vuonna 2016 asuinkiinteistön turvallisuuskursseja oli kaksi ja osallistujia 19, väestönsuojan hoitajakursseja yksi, osallistujia kahdeksan.

”Kun kiinteistöllä ei ole velvoitetta huolehtia siitä, että joku kiinteistössä ymmärtäisi kiinteistön turvallisuusvelvoitteista, osaaminen katoaa. Se ei näy vielä, mutta se näkyy jonkun ajan kuluttua, kun henkilöstö vaihtuu, eikä uusia valmenneta”, sanoo koulutuspäällikkö Aulis PartanenUudenmaan Pelastusliitosta.

Huoltoyhtiön varaan ei pidä tuudittautua

Nykyisin turvallisuushenkilön nimeäminen on kiinni taloyhtiöstä.

”Minulle soitti huolestunut kansalainen, joka kertoi, että taloyhtiöllä ei ole enää nimettyä väestönsuojan hoitajaa, koska hallituksen kokouksessa päätettiin, ettei sellaista tarvita”, Partanen kertoo.

Hän muistuttaa, että henkilön, joka ymmärtää väestönsuojien toimintaa ja osaa valmistella ne käyttökuntoon, pitäisi olla niiden joukossa, jotka tositilanteessa käyttävät suojaa.

Usein taloyhtiöt tuudittautuvat siihen, että huoltoyhtiö huolehtii myös väestönsuojista. Yhden huoltoyhtiön työntekijän vastuulla saattaa kuitenkin olla 10-20 taloyhtiötä väestönsuojineen, eikä hän kriisitilanteessa välttämättä pääse paikalle.

”Ei hän voi poukkoilla suojien välillä sellaisessa tilanteessa”, Partanen tähdentää.

Uudenmaan Pelastusliitto lähetti vuodenvaihteessa sisäministeriölle muistion, jossa se esitti, että uuteen pelastuslakiin voitaisiin palauttaa suojeluvelvollisten kiinteistöjen velvoite turvallisuushenkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Muistion allekirjoittivat myös Pelastusliiton alueella toimivat pelastuslaitokset.

Arviointi myöhemmäksi

Sisäministeriön pelastusosaston lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sanoo, että velvoitetta ei tällä erää palauteta lakiin, sillä tässä vaiheessa pelastuslakiin tehdään lähinnä vain maakuntauudistuksen edellyttämiä välttämättömiä muutoksia.

Kättö sanoo, että pelastuslain muun uudistamisen esiselvityshanke käynnistetään vuonna 2019.

”Sitten on mahdollisuus arvioida ja selvittää yksityiskohtaisemmin tätäkin asiaa.”

Aulis Partanen on huolissaan, jos velvoitetta ei kirjata lakiin. Erityisesti vaikutukset tulevat näkymään asuinkiinteistöissä.

”Vastuu jää kokonaan asuinkiinteistön hallituksen toimien varaan. Taloyhtiön hallitus valitaan asukkaista, ja heillä ei ole välttämättä tietoa kiinteistön turvallisuusvelvoitteista. Jos isännöitsijä ei niistä huolehdi, hallitus joutuu vastaamaan velvoitteiden laiminlyönneistä. Tämä vastuu saattaa hankaloittaa entisestään hallituksen jäsenten löytämistä. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että turvallisuusasiat alkavat hoitamattomina rapistumaan.”

Teksti: Kaisu Puranen/Pelastustieto

Samankaltaiset artikkelit