Pitkäjärven VPK

Kuka olet ja mistä palokunnasta?

Mika Jäntti Pitkäjärven VPK:sta, joka sijaitsee Espoon Lippajärven tuntumassa. Nykyinen tehtäväni on toimia hälytysosastossa yksikönjohtajana. Olen toiminut palokunnan päällikkönä, kurssinjohtajana ja muissa luottamustehtävissä. Lisäksi lähellä sydäntä oleva palokuntanuorisotyö on vienyt mukanaan kymmenien vuosien ajan, jossa myös valtakunnallinen palokuntanuoristyötoimikunnan VNTTK työskentely tuli tutuksi puheenjohtajuuden kautta.

Kauanko olet ollut mukana palokunnassa ja kv-toiminnassa?

Sain kipinän jo pikkupoikana ja sitä myötä olen kasvanut toimintaan. Suurleirejä on takana 9 kpl ja ne järjestetään keskimäärin neljän vuoden välein, joten siitä voi hieman laskea mukanaoloajan… ? Padasjoella Toimi oikein -leiri vuonna 1984 oli ensimmäinen. Siitä se sitten lähti.

KV-toiminnassa olen ollut mukana vajaan 20 vuotta ja yhtään hetkeä en vaihtaisi pois. Uudet tuttavuudet ja kokemukset ovat antaneet toimintaan aivan uudenlaisen näkökulman ja sykäyksen.

Millaista KV-toimintaa teillä on? (ystävyyspalokunta, CTIF, muu)

Käyty palokunnan jäsenistöllä tutustumassa eri maiden palokuntatoimintaan. Myös palokuntaystävien kautta on tullut uusia tuttavuuksia, jotka avanneet silmiä aivan uudentyyppisesti. Käyty myös ulkomailla seuraamassa palokuntakilpailuja ja oltu mukana palokuntatapahtumissa. On ollut kiva huomata, että sama auttamisen jalo aate on joka puolella maailmaa. Paikallinen kulttuuri, toiminta, kalusto, resurssit tai toimintamuoto voi poiketa suomalaisesta toiminnasta, mutta sydän asiaan on kaikilla samanlainen, olipa kyseessä ammattilainen, toimenpidepalkkainen tai vapaaehtoinen. Palava auttamisen halu ei katso ikää, sukupuolta, rajoja tai kulttuuria. Kun apua tarvitaan, niin sitä myös annetaan.

Kansainvälistä ystävyystoimintaa on ollut mm. Yhdysvaltojen Emmitsburgissa Marylandissa, saksan Neckarssulmissa. CTIF-kisoihin osallistuttiin Suomen kisojen lisäksi esim. Saksassa, jossa samanaikaisesti sivuutettiin hakatikkaan maailmanmestaruusaika. Kisa oli kyllä huikean jännittävä. Moottoriruiskuselvitys käy noissa kisoissa myös aika sutjakasti.

Olemme useaan kertaan osallistuneet kahden vuoden välein järjestettävään International Feuerwehr -tapahtumaan, joka vuoden 2023 toukokuussa järjestetään Sternfahrtissa. Tapahtumia kokoaa tuhansia pelastusalan toimijoita yhteen festarityyppisesti. Huikea tapahtuma kylän läpi tapahtuvine marsseineen ja vanhoine paloautoineen ja muine kalustoineen. Tapahtuman ilmoittautuminen on käynnissä, joten mukaan vaan.

Kun pelastusalan toimija tutustuu toisen toimintaan esim. palokuntanuorisotyössä, kilpailutoiminnassa tai palokunnan museotoiminnassa, niin tästä voi löytää aivan uudentyyppisen kipinän. Se on sellaista, jonka kokee vain olemalla rohkeasti mukana.

Mitä teette ystävyyspalokunnan (Ctif, muu toiminta) luona tai kun he ovat täällä? Teettekö jotain muutakin kuin vierailuja?

Silloin kun ollaan toistemme kanssa läsnä, niin kyllä se aika tuppaa menemään kuulumisten, ajatusten tai kokemusten vaihdossa unohtamatta kuitenkaan paikallisten asioiden esittelyä tai tapahtumiin mukaanottoa. Kyseessä voi olla leiri, vierailu, kilpailu, tapahtuma tai muu yhteinen juttu. Tärkeintä on olla avoimesti läsnä ja olla kiinnostunut toisen jutuista. Lähimmäisyys lämmittää, on vanha sanonta ja kyllä se vain pätee tähänkin toimintaan. Muutoin kuulumisia vaihdetaan sosiaalisen median kautta.

Kuinka usein, missä ja ketkä osallistuu (nuoret vai aikuiset vai molemmat)?

Ystävyystoiminta tarkoittaneen sitä, että ollaan kiinnostuneita toistemme jutuista, joten yhteydenpitoa on usein. Varsinaisiin vierailuihin ja tapahtumiin osallistuminen on käytännössä kerran vuodessa, mutta eräänä vuonna käytiin saksassa useampaan kertaan, kun tapahtumia oli paljon. Keväällä oli kansainvälinen palokuntatapahtuma ja syksyllä CTIF-kilpailu. Kesällä olisi ollut myös leiri, mutta se oli samaan aikaan oman leirin kanssa, joten se ei mahdollistanut osallistumista. Tapahtumiin on osallistunut palokuntanuoria, hälytysosastolaisia ja palokuntaveteraaneja.

Kuinka usein, missä ja ketkä osallistuu (nuoret vai aikuiset vai molemmat)?

Yleensä toiminta alkaa tutustumalla jonkun kautta johonkin jne. Niin se myös meillä alkoi. Seuraamalla SPEKin tai alueellisen liiton tiedotteita tapahtumista on antanut tietoa missä tapahtuu ja mukaan menemällä. On myös siten, että kuulemalla toisten osallistumisista on antanut halun ja innon olla mukana. Jutun aloittaminen saman alan toimijan kanssa on yleensä aika helppoa ja ei vaadi sen enempää asiantuntemusta tai osaamista. Kielitaitoa toisen kulttuurista ei ole välttämättä kummallakaan, mutta hyvin tullaan toimeen. Kynnys on siis hyvin matala, jos laisinkaan.

Miten ystävyyspalokunnan (Ctif, muu toiminta) voi saada ja mitä ylläpito vaatii?

Oma aktiivisuus on yleensä parasta. Osallistumisen tai tiedustelun kautta asiaa saa edistettyä. Kysyjä ei tieltä eksy, on myös vanha hyvä sanonta. Se pätee myös tähän. Toiset palokunnat, pelastuslaitokset, alueelliset yhdistykset ja pelastusliitot tai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö auttaa myös asiassa. Heillä on valmiita kontakteja, joita voi hyödyntää. On myös siten, että omasta joukosta muutaman aktiivisen toimijan etsiminen ja yhdessä asioiden suunnittelulla saa asian polkaistua käyntiin yleensä aika vaivattomasti. Siitä se sitten etsiikin tiensä juuri omaan toimintaan soveltuvaksi.

Ylläpidon näkökulmasta sosiaalinen media on yksinkertainen ja helppo keino. Se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman yhteydenpidon. Itse tapahtumissa ja vierailuilla asiat sujuvatkin sitten hyvin rennosti ja edistyvät tilanteen mukaan.

Ketä voisi kiinnostaa ja kenelle sopii?

Toiminta sopii kaikille. Erityistä koulutusta asiaan ei tarvita. Olemalla aktiivisesti mukana omalla innolla ja halulla auttaa asiaan. Kaikki yhteiskunnan toimintamme kansainvälistyy, joten toimintaan mukaan lähteminen on itse asiassa hyvinkin luontevaa.

Paras muistosi?

Pieni 2000 asukkaan kylä, johon tuodaan 4000 pelastusalan toimijaa. Pellot laitetaan pakettiin ja vieraat toivotetaan tervetulleeksi. Voitte arvata, että vaatii aikamoiset järjestelyt majoituksen, logistiikan, ruokailujen, infran, kuljetusten ja monen muun osalta. Neljän vierailupäivän aikana vaihdetaan paitoja ja lippiksiä, hattuja, huppareita ja hihamerkkejä sekä halataan ja nautitaan yhdessäolosta. Wow!

Mitä kv-toiminta on sinulle antanut?

Toiminta on antanut ilon hetkiä, sydämellistä ystävyyttä ja avannut maailmankatsomusta. On ollut ilo huomata, että muualla maailmassa aate on samantyyppistä – auta lähimmäistä hädänhetkellä. On myös huomattu, että meillä Suomessa asiat ovat hyvin ja toiminta hyvin organisoitu, suunnitelmallista ja monipuolista. Kansainvälinen toiminta on antaa kuitenkin toimintaan vielä syvemmän luotauksen, jossa haluaa olla mukana.

Miten tästä voi muuten hyötyä yksilö ja yhdistys?

Kokemusten ja ajatusten vaihtaminen tuo toimintaan monipuolisuutta ja uusia ajatuksia. Mukanaolo avartaa maailmankatsomusta, joten toiminnallisuuksien lisäksi se tuo itselle kokemusta ja elämänkatsomusta. Uudet ystävät ovat keskiössä, mutta myös näkeminen ja kokeminen on huisin kivaa.

Mitä se vaatii?

Oman halun ja innostumisen asiasta. Siitä se lähtee. Reissut tuo kustannuksia, joten reissut kannattaa huolella valmistella ja suunnitella niin osallistujien, majoituksen, ruokailujen, varusteiden, tuliaisten tai ohjelman osalta. Se ei kuitenkaan merkittävästi eroa muiden vastaavantyyppisten tapahtumien järjestelyistä Suomessa.

Kuinka rahoitetaan?

Omalla varainkeruulla osallistuminen on mahdollistettu. Palokunnassa keinoja on monia. Osan asioista yleensä kustantaa palokunta ja osan osallistuja itse. Käytäntö on ollut toimiva. on hyvä varautua mm. osallistumismaksuihin, kuljetuksiin, majoitukseen, ruokailuihin, tuliaisiin.

Mistä löytyy ko. toimintamuodosta lisätietoa?

Paljon asioista saa tutuilta, alueyhdistyksistä tai SPEKistä. Myös alan julkaisut tai verkkosivut ovat hyvä tiedonlähde. Somen hyödyntäminen on myös avainasemassa.

Katso linkin takaa kuvia!

Juttuja ystävyyspalokunnista keräävät UPL:n nuorisotyötoimikunnan kv vastaava Flori ja kv-vara Vilma.