Miten palokuntien toimintakyky turvataan muuttuvassa maailmassa – Kun maailma muuttuu, palokuntien on pysyttävä valmiina
Kivijalka 2026 kokosi lähes sata sopimuspalokuntalaista Vantaalle pohtimaan turvallisuusympäristön muutosta, ihmisen toimintakykyä, sopimuspalokuntien roolia ja kyberkriiseihin varautumista. Päivän aikana kuullut neljä asiantuntijapuheenvuoroa muodostivat osallistujien mielestä vahvan kokonaisuuden – ja sähkökatkojen iskiessä seminaari jatkui palokuntalaisten tapaan ilman suurempaa hämminkiä.
Kivijalka 2026 -turvallisuusseminaari järjestettiin lauantaina 26. 9. Sokos Hotel Vantaalla. Päivän teemana oli kuinka palokuntien toimintakyky turvataan muuttuvassa maailmassa, ja teema kantoi koko päivän ajan, jokaisessa puheenvuorossa. Kivijalka toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa koko päivän turvallisuusseminaarina. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund, Helsingin Pelastusliitto ja Uudenmaan Pelastusliitto.
Päivä tarjosi myös käytännönläheisen muistutuksen varautumisen merkityksestä, kun hotellissa tuli muutamakin sähkökatko. Ohjelma jatkui hetken pimeässä, eikä salissa juuri hätkähdetty. Yksi palautteen antajista kuvasi tilanteen tiivistäneen palokuntalaisten mielenmaiseman osuvasti: seminaari jatkui sähkökatkosta huolimatta muitta mutkitta.
Turvallisuusympäristöstä ihmisen toimintakykyyn
Päivän ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron piti Jarno Limnell, puheessaan hän tarkasteli Turvallisuusympäristön muutosta ja kokonaisturvallisuutta. Esityksessä nousivat esiin kansalaisten ja vapaaehtoistoimijoiden merkitys sekä yhteiskunnan kyky säilyttää toimintakykynsä epävarmassa tilanteessa. Puheenvuorossa kulki myös mukana toivo ja usko yhteiseen tekemiseen: Hyvin meidän käy.
Heini Harve-Rytsälä jatkoi aiheella Vaikeat kokemukset, stressi ja toimintakyky. Hän käsitteli ihmisen toimintaa paineen alla sekä sitä, miten vaikeat kokemukset vaikuttavat toimintakykyyn. Puheenvuoro johdatti pohtimaan stressinhallintaa, palautumista ja jaksamista erityisesti tilanteissa, joissa auttajat itse kohtaavat kuormitusta. Esityksen jälkeen aiheita syvennettiin yhteisessä keskustelussa.
Aamupäivän puheenvuorot muistuttivat siitä, että palokunnan toimintakyky ei synny vain kalustosta, harjoittelusta tai suunnitelmista. Yhtä tärkeää on, että toiminnassa mukana olevat ihmiset tunnistavat kuormituksen vaikutukset, osaavat tukea toisiaan ja huolehtivat palautumisestaan.
Sopimuspalokunnat osana kokonaisturvallisuutta
Iltapäivällä Petri Parviainen tarkasteli sopimuspalokuntien asemaa osana kokonaisturvallisuutta. Hänen puheenvuorossaan käsiteltiin Ukrainasta saatuja kokemuksia, kansainvälisistä kriiseistä suomalaisen pelastustoimen kehittämiseen saatavia oppeja sekä helsinkiläisille sopimuspalokunnille toteutettua Sopimuspalokunta sodassa -koulutuksen keskeisiä havaintoja.
Parviaisen esitys toi turvallisuuskeskustelun lähelle palokuntien käytännön toimintaa. Pitkittyvät häiriö- ja kriisitilanteet haastavat pohtimaan paitsi kalustoa ja toimintatapoja myös asemien turvallisuutta, henkilöstön jaksamista, kansalaisten kouluttamista ja vapaaehtoisten roolia osana yhteiskunnan valmiutta.
Päivän viimeisenä asiantuntijapuhujana esiintyi Christina Forsgård. Hänen aiheensa oli Kyberkriisit ja pelastustoimen toimintakyky. Forsgård tarkasteli sitä, miten kyberuhat ja digitaaliset häiriöt voivat vaikuttaa pelastustoimen ja sopimuspalokuntien toimintaan sekä kuinka kyberkriisiin voidaan varautua, toimintaa johtaa ja tilanteesta viestiä silloin, kun kaikki ei toimikaan totutulla tavalla.
Forsgårdin puheenvuoro sai osallistujat pohtimaan palokuntien digitaalista riippuvuutta. Sähköposti, jäsenrekisterit, pilvipalvelut ja viestintäkanavat ovat osa palokuntien arkea, mutta mitä tapahtuu, jos järjestelmät eivät olekaan käytettävissä? Kysymys yhdisti kyberturvallisuuden suoraan palokunnan toimintakykyyn.
Kaikista neljästä puhujasta tehtiin tapahtuman aikana myös haastattelut. Haastattelut julkaistaan myöhemmin katsottaviksi Uudenmaan Pelastusliiton YouTube-kanavalla.
Ajankohtaiset aiheet osuivat maaliin, myös keskusteluille halutaan enemmän tilaa
Palautekyselyyn vastasi 66 osallistujaa, ja seminaarin kokonaistyytyväisyyden keskiarvoksi muodostui 4,62 viidestä. Kaikki vastaajat arvioivat seminaarin sisällön hyväksi tai erittäin hyväksi.
Avoimissa palautteissa kiitettiin erityisesti puhujien korkeaa tasoa, aiheiden ajankohtaisuutta ja esitysten muodostamaa kokonaisuutta. Stressi ja toimintakyky, kyberturvallisuus, varautuminen sekä muuttunut turvallisuusympäristö nousivat vastauksissa toistuvasti esiin.
”Esiintyjien kokonaisuudesta muodostui erittäin antoisa paketti.”
”Kaikkien esitykset olivat antoisia, ja vaikea valita yhtä parasta. Hyvät puhujat, ja aiheet ajankohtaisia. Hyviä ”herätyksiä” oman palokunnan toimintaan.”
Päivä ei jäänyt vain kiinnostaviksi puheenvuoroiksi. Jokainen kyselyyn vastannut kertoi saaneensa seminaarista uusia ideoita tai toimintatapoja omaan palokuntaansa tai työhönsä. Kaikki vastaajat myös suosittelisivat Kivijalkaa vähintään todennäköisesti kollegalleen tai toiselle palokuntalaiselle.
Palautteista välittyi myös vahva tarve kokemusten vaihtamiselle. Moni toivoi seuraavaan Kivijalkaan enemmän aikaa keskusteluille ja verkostoitumiselle.
Toiveet kertovat paljon Kivijalan merkityksestä. Se ei ole vain sarja asiantuntijaluentoja, vaan myös paikka, jossa eri palokunnissa toimivat ihmiset voivat tavata, verrata kokemuksiaan ja etsiä yhdessä käytännön ratkaisuja.
Päivän lopuksi keskusteltiin vielä yhdessä päivän aiheista
Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen käsiteltiin vielä yhdessä kriisitilanteista saatavia oppeja, kyberuhkia ja niiltä suojautumista, tukiosastojen merkitystä palokunnan toimintakyvylle, jaksamista ja palautumista sekä kuinka on joskus ok sanoa ei.
Kuvassa Sampo Salmi Leppävaaran VPK ja Sanna Numminen Tapanilan VPK, keskustelua vetivät myös Pietari Muurinen Malmin VPK ja Sabina Holopainen Kirkkonummen VPK, kiitos kaikille keskustelujen vetäjille!
Loppukeskustelussa korostui, ettei varautuminen kehity yksittäisillä suunnitelmilla vaan säännöllisellä yhteistyöllä. Palokunnat tarvitsevat yhteisten käytäntöjen ja osaamisen jakamista, selkeää tiedonkulkua ja vastuunjakoa sekä varautumisen kytkemistä osaksi tavallista arkea. Samalla on tunnistettava, keitä eri tehtäviin on häiriötilanteessa tosiasiassa käytettävissä, ja hyödynnettävä koko palokunnan osaaminen ja käytettävissä olevat voimavarat. Myös jaksamisesta, palautumisesta ja vertaistuesta huolehtiminen on olennaista toimintakyvyn säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä.
Katse huomisen haasteisiin
Seuraavien Kivijalka-seminaarien aiheiksi toivottiin muun muassa pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin varautumista, henkistä kriisinkestävyyttä, johtamista, väestönsuojelua, henkilöstön rekrytointia sekä palokuntien toimintojen ja kaluston suojaamista. Samalla moni toivoi tapahtuman jatkavan hyväksi koetulla linjalla: ajankohtaisia aiheita, korkeatasoisia puhujia ja käytännönläheisiä näkökulmia, joita voi viedä omaan palokuntaan.
Kivijalka 2026 osoitti, ettei turvallisuus rakennu yhdestä järjestelmästä, toimintamallista tai kalustohankinnasta. Se syntyy osaamisesta, valmistautumisesta ja kyvystä toimia yhdessä myös silloin, kun olosuhteet eivät ole ihanteelliset.
Joskus se tarkoittaa myös sitä, että valot sammuvat – mutta toiminta jatkuu. Niin kuin myös Kivijalka, vuonna 2027 entistä vahvempana!
Jutun teon apuna on käytetty tekoälyä, jutun on kuitenkin tarkastanut ja loppuun kirjoittanut Sari Tuuri, kuvat myös Sari Tuuri / UPL.
