Hallinnon opintopäivän neljäntenä kouluttajana Rami Laatsalo pureutui aiheeseen, joka koskettaa jokaista palokuntayhdistystä ennemmin tai myöhemmin: haastavat hallitustilanteet ja konfliktit. Laatsalon luento oli napakka mutta sisällöltään painava kokonaisuus, joka tarjosi selkeitä juridisia raameja ja käytännön toimintamalleja.
Jäseneksi ottaminen – vapaa harkinta, mutta yhdenvertaisuus huomioiden
Laatsalo muistutti, että yhdistys saa lähtökohtaisesti vapaasti päättää, ketä se ottaa jäseneksi. Perusteluja ei ole pakko esittää, mutta yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto velvoittaa kuitenkin siihen, että ketään ei saa syrjiä epäasiallisella perusteella, kuten esimerkiksi iän, alkuperän tai uskonnon perusteella. Monissa palokunnissa käytetään myös koejäsenyyttä, jota tukevat SPEKin mallisäännöt.
Jäsenyyden päättyminen: neljä eri tapaa:
Jäsenyyden päättyminen voi tarkoittaa eroamista, erottamista, eronneeksi katsomista tai oikeuskelpoisuuden menettämistä. Lisäksi harvinaisissa tapauksissa jäseneksiottopäätös voidaan todeta pätemättömäksi. Laatsalo nosti esiin, että näiden erojen tunteminen helpottaa menettelytapojen hahmottamista ja virheiden välttämistä.
Erottaminen: mistä syistä ja millä perustein?
Luento kävi yksityiskohtaisesti läpi erottamisen juridiset perusteet Yhdistyslain 14 §:n mukaisesti. Jäsen voidaan erottaa, jos hän:
- laiminlyö yhdistyksen velvoitteet,
- toimii tavalla, joka huomattavasti vahingoittaa yhdistystä, tai
- ei enää täytä jäsenyyden ehtoja.
Vahinko ei aina ole rahallista – esimerkiksi toiminnan vaikeuttaminen, perättömien tietojen levittäminen tai vahingollinen käytös voi täyttää tunnusmerkit. Laatsalo korosti syy-yhteyden, tuottamuksen ja menettelyn vahingollisuuden arviointia.
Lisäksi SPEKin mallisäännöissä määritellään palokunnille tyypilliset erottamisperusteet, kuten sääntöjen rikkominen, johtosäännön vastainen toiminta ja palokunnan arvoa alentava käyttäytyminen.
Menettelytavat ratkaisevat – virhe voi johtaa riitauttamiseen
Laatsalon mukaan erottamisen objektiivista arviointia kestävien perusteiden lisäksi on tärkeää noudattaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisia menettelyjä.
Keskeiset vaiheet ovat:
- jäsenen kuuleminen (poikkeuksena jäsenmaksun laiminlyönti),
- perusteltu päätös,
- kirjallinen ilmoitus erotetulle,
- jäsenellä mahdollisuus viedä asia yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi, jos säännöissä tästä maininta
Jos prosessia ei noudateta asianmukaisesti, erottaminen voidaan riitauttaa tuomioistuimessa – ja pahimmillaan yhdistys saattaa joutua maksamaan vahingonkorvausta erotetulle.
Muu kurinpito – varoitukset, määräaikaiset erottamiset ja oikeuksien rajoitukset
Erottaminen ei ole ainoa kurinpitotoimi. Laatsalo esitteli keinovalikoiman, joka ulottuu varoituksista määräaikaisiin erottamisiin, äänioikeuden epäämiseen ja jopa rahasakkoihin. Oleellisinta on, että kaikelle kurinpidolle on sääntöperusta ja päätökset dokumentoidaan huolellisesti.
SPEKin mallisäännöt mahdollistavat suullisen huomautuksen, kirjallisen varoituksen tai määräaikaisen erottamisen — ja aina ennen toimenpidettä jäsenelle tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi.
Konfliktien hallinta – paras riita on se, joka ei koskaan syty
Laatsalo korosti konfliktien ennaltaehkäisyä: avoimuutta, läpinäkyvyyttä, päätösten perustelua ja jäsenten osallistamista. Kuppikuntien syntymisen ehkäisy nähtiin erityisen tärkeänä palokuntien yhteisöllisessä toimintaympäristössä.
Jos ongelmia syntyy, ulkopuolisen sovittelijan käyttäminen voi palauttaa työrauhan ja luottamuksen.
Lopuksi: muistilista jokaiselle hallitukselle
Luento päättyi tiiviiseen muistilistaan, joka kiteytti opit:
- tarkistakaa omat säännöt ja johtosäännöt,
- miettikää menettelytavat etukäteen,
- panostakaa ennaltaehkäisyyn ja avoimuuteen.
