Media väestönsuojassa – uudet oppaat tukevat väestönsuojien käyttöä ja kunnossapitoa

Sisäministeriö järjesti medialle tiedotustilaisuuden striimauksena liiton väestönsuojassa, jossa esiteltiin kolme uutta väestönsuojeluun liittyvää yleisopasta. Tilaisuudessa puhujina olivat projektipäällikkö Ira Pasi sekä pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola sisäministeriöstä.Tilaisuuden ympäristö oli kaikkea muuta kuin perinteinen neuvottelutila – ja juuri siksi osuva.

Ennen kuin toimittajat saatiin sisään, väestönsuoja tyhjennettiin, tuolit kannettiin paikalle ja kahvit katettiin suojatilaan. Kuten kaikki väestönsuojissa vierailleet tietävät, tilat eivät useinkaan ole valmiina käyttöön ilman valmisteluja. Erityisesti liiton väestönsuoja, jossa on jonkun verran leireillä tarvittavaa kalustoa! Toisaalta tilaisuus havainnollisti konkreettisesti sitä todellisuutta, josta oppaissakin puhutaan – väestönsuojaa pitää käyttää, hoitaa ja ajatella osana arkea, jotta se toimii tarvittaessa.

Kolme uutta opasta väestönsuojelun tueksi

Sisäministeriö on julkaissut kolme uutta yleisopasta, jotka tarjoavat käytännönläheiset ohjeet väestönsuojien käyttöön, kunnossapitoon ja suunnitteluun. Oppaat on tarkoitettu erityisesti rakennusten omistajille ja toiminnanharjoittajille, kuten taloyhtiöille.

Oppaat ovat:

• Väestönsuojan käyttö ja käyttöönotto – yleisopas
• Väestönsuojan kunnossapito ja määräaikaistarkastukset – yleisopas
• Pelastussuunnitelman yleisopas

Oppaiden valmistelua on rahoittanut Palosuojelurahasto. Taustalla on tunnistettu tarve selkeyttää ja yhtenäistää ohjeita, jotta väestönsuojien käyttöönottosuunnitelmat ja kunnossapito olisivat helpommin ymmärrettäviä ja toteutettavia.

Väestönsuoja ei ole vain kriisin varten

Tilaisuudessa korostettiin, että väestönsuojelussa pätevät samat perusperiaatteet kuin muussakin varautumisessa: suunnittelu etukäteen on keskeistä. Väestönsuojaa ei tarvitse pitää jatkuvasti valmiudessa käyttöön, mutta sen tulee olla kunnossa.

Normaalioloissa väestönsuoja voi toimia esimerkiksi varastona tai harrastustilana – kunhan sitä käytetään ja huolletaan niin, että se säilyy toimintakuntoisena. Rakennuksen omistaja, kuten taloyhtiön hallitus, vastaa suojan kunnossapidosta, ja toimintakunto tarkastetaan vähintään kymmenen vuoden välein.

Säännöllinen huolto ja nimetty vastuuhenkilö vähentävät myös riskiä isoihin ja kalliisiin korjaustarpeisiin tulevaisuudessa. Tämä viesti konkretisoitui hyvin myös itse tiedotustilassa: suoja muuttui varastosta hetkessä toimivaksi kokoontumistilaksi.

Varautuminen on kansalaistaito

Oppaiden ja tiedotustilaisuuden ytimessä oli ajatus varautumisesta kansalaistaitona. Kaikkien ei tarvitse hallita väestönsuojien teknisiä yksityiskohtia, mutta perustiedot suojautumisesta ja häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta kuuluvat kaikille.

Lisätietoa varautumisesta löytyy myös:

• Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta (Suomi.fi)
• Tietoa väestönsuojelusta (Pelastustoimi.fi)

Pitkäjänteistä työtä väestönsuojelun eteen

Tilaisuuden järjestäminen liiton väestönsuojassa ei ollut sattumaa. Liitto on ollut pitkäjänteisesti sitoutunut väestönsuojelun ja väestönsuojien kehittämiseen ja hoitoon. Olemme olleet mukana tekemässä konkreettisia avauksia jo varhain – muun muassa tuottamalla ensimmäisiä videoita väestönsuojien hoidosta ja käytöstä. Erityisesti arvostamme Sisäministeriön arvokasta elettä tuoda tiedotustilaisuus juuri Uudenmaan Pelastusliiton suojaan.

Tiedotustilaisuus toimi samalla hyvänä muistutuksena siitä, että väestönsuojelu ei ole vain ohjeita paperilla. Se on tiloja, käytäntöjä, osaamista ja ihmisiä – ja arjen tekoja, joilla varmistetaan, että suoja toimii silloin, kun sitä tarvitaan.