Hallinnon opintopäivän toisena pääpuhujana toimi SPEKin palokuntien palvelutoiminnan kehittämispäällikkö Markku Savolainen, joka johdatti osallistujat palokunnan sääntöjen ja ohjesääntöjen ytimeen. Luento tarjosi selkeän ja käytännönläheisen katsauksen siihen, miten palokunnat voivat päivittää hallintonsa vastaamaan sekä lainsäädännön että nykyaikaisen toiminnan vaatimuksia.
Aloitus: missä kunnossa palokuntien säännöt ovat?
Savolainen aloitti koulutuksen kartoittamalla osallistujien lähtötasoa reaaliaikaisella kyselyllä. Tulokset kertoivat karua kieltään: monissa palokunnissa säännöt ovat vuosia päivittämättä, ja nimenkirjoittajien ilmoittaminen PRH:lle saattaa olla epäselvää tai tekemättä. Myös johtosääntöjen kirjo suuri eri osastoissa oli havaittavissa. Näin saatiin konkreettinen lähtökuva siitä, miten vaihteleva sääntökulttuuri palokuntakentällä on.
Uudet VPK:n mallisäännöt 2024 – selkeyttä ja ajan tasalle saattamista
Savolainen esitteli vuoden 2024 mallisäännöt, jotka on laadittu SPEKin työryhmissä ja ennakkotarkastettu. Edellisiin, vuoden 2021 mallisääntöihin verrattuna kokonaisuus on päivitetty vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä: esimerkiksi ensivastetoiminta, hälytysmuonitus ja sopimuspalokunnan erityispiirteet näkyvät nyt selkeästi sääntötekstissä.
Mallisäännöt sisältävät tarkennetut ja aiempaa kattavammat kuvaukset palokunnan tarkoituksesta, toimintamuodoista, jäsenluokista ja kurinpitomenettelyistä. Merkittäviä lisäyksiä ovat mm.:
- koejäsenyyden kirjaaminen sääntöihin
- ensivastetoiminnan ja hälytysmuonitustoiminnan sisällyttäminen tarkoitukseen
- tarkemmat määräykset jäsenen erottamisesta ja valitusprosessista
- mahdollisuus osallistua kokouksiin etäyhteydellä, jos hallitus niin päättää
Savolainen korosti, että mallisäännöt eivät ole velvoittavat, mutta ne tarjoavat turvallisen ja ajan tasalla olevan rungon, joka helpottaa myös PRH:n hyväksyntäprosessia.
Organisaatiomallit – jokaisen palokunnan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen
Luento esitteli useita esimerkkejä palokuntien organisaatiomalleista eri puolilta Suomea. Mukana olivat mm. Helsingin VPK:n selkeästi jäsennelty rakenne, Porin VPK:n laaja organisaatiokaavio sekä Asolan ja Sääksjärven VPK:n esimerkit. Tarkoituksena oli näyttää, että palokunnat ovat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistää tarve toimivalle ja selkeälle rakenteelle, jossa hallinto ja operatiivinen toiminta tukevat toisiaan.
Johtosäännöt – käytännön toimintaa ohjaava työkalu
Savolainen korosti, että pelkät säännöt eivät riitä. Toiminnan sujumiseksi palokunnalla tulisi olla johtosäännöt kaikille keskeisille osastoille: hälytysosasto, nuoriso-osasto, nais- tai tuki/järjestöosasto sekä hallinto- ja taloustoiminta. Johtosääntöjen avulla ohjataan käytännön toimintaa, määritellään vastuut ja varmistetaan, että jäsenillä on selkeät velvollisuudet.
Esimerkkejä johtosäännöistä löytyy seitsemän dokumentin laajuudella Porin VPK:lta sekä kolmesta johtosäännöstä Myyrmäen VPK:lta. Savolainen rohkaisikin palokuntia hyödyntämään näitä valmiita malleja oman toimintansa kehittämisessä.
HOSA – Palokunnan hallinnollinen osaaminen
Lopuksi esiteltiin HOSA-materiaali, jonka avulla palokunnat voivat arvioida ja kehittää omaa hallinnollista osaamistaan. Materiaali on tuotettu yhteistyössä SPEKin, pelastusliittojen ja sisäministeriön työryhmän kanssa. Se tarjoaa yksityiskohtaisen muistilistan siitä, mitä palokunnan hallinnossa tulee osata ja hoitaa — jäsenrekisteristä sopimuksiin, tietosuojasta talouteen ja henkilöstön pätevyyksiin.
