Virallinen taustatarina
Kaikki alkoi yhdestä kysymyksestä: “Kuinka pitkälle ihminen voi kävellä heijastinliivissä ennen kuin alkaa tuntua oikealta urheilutapahtumalta?” Vastausta ei tiedetä vieläkään. Mutta etsintä jatkuu.
Kevyet Kilsat sai alkunsa, kun pieni mutta kunnianhimoinen joukko UPL:n naisjaoksen väkeä päätti haastaa nyky-yhteiskunnan kolme suurinta vihollista: huonon peruskunnon, liian mukavat sohvat ja sen, että kaikkialle mennään autolla, vaikka matka olisi “ihan tossa”.
Tapahtuma ei ole pelkkä kävely. Se on fyysinen ja henkinen koitos.
Reitti Asolasta Saviolle tunnetaan urheilupiireissä armottomana: vaihtelevia sääolosuhteita, strategisia nesteytyspisteitä, pitkiä suoria, ja psykologisesti raskas vaihe, jossa joku väittää: “Ei tänne enää pitkä matka oo”. Mutta kaikkein legendaarisin osuus on puolivälin etappi: Korson VPK! Urheilumaailmassa sitä kutsutaan nimellä “Korson seinä”. Siellä osallistujat kohtaavat tapahtuman suurimman haasteen: Pysähtymisen, nesteytyksen, biotauon ja sen valtavan houkutuksen jäädä vain istumaan loppuillaksi. Moni vahva suorittaja on murtunut juuri tässä vaiheessa. Jotkut eivät ole koskaan nousseet toiseen lähtöön yhtä nopeasti kuin suunnittelivat.
Silti todelliset Kevyiden Kilsojen -veteraanit tietävät: matka ei lopu Korsolle. Se vasta alkaa uudelleen. Tapahtuman aikana mitataan: askelpituutta, huulenheiton kestävyyttä, eväiden laatua, palautumisnopeutta Korson biotauolta sekä kykyä näyttää urheilulliselta ilman varsinaista juoksua. Huhu kertoo, että ensimmäisen Kevyet Kilsat -tapahtuman jälkeen osa osallistujista joutuu palautumaan jopa seuraavaan aamuun asti. Maalissa Savion VPK:lla osallistujia odottaa ennen kaikkea: kunnia, legenda, mahdollisesti lisää nesteytystä, ja ikuinen tieto siitä, että he selviytyivät Asolan, Korson ja Savion legendaarisesta kolmoisetapista.
Tulevaisuus ja seuraava haaste
Vaikka tämän vuoden sankarit saavuttavat Savion VPK:n maalialueen, yksi asia on jo varma: Kevyet Kilsat ei pysähdy tähän. Kulisseissa liikkuu jo huhuja ensi vuoden tapahtumasta. Virallista vahvistusta ei vielä ole, mutta Uudenmaan sopimuspalokuntien kahvihuoneissa kuiskitaan yhä kovempaa yhdestä nimestä: Kevyet Kilsat Ultra. Suunnitteilla oleva reitti kulkisi Saviolta kohti uusia ja entistäkin kunnianhimoisempia etappeja — mahdollisesti aina Tuusulan VPK:lle asti.
Asiantuntijoiden mukaan kyseessä olisi: pidempi matka, enemmän välipalapysäkkejä, vakavampia rakkoja, ja huomattavasti aggressiivisempaa “kyllä mä vielä jaksan” -puhetta.
Huhujen mukaan järjestäjät tutkivat myös mahdollisuutta laajentaa tapahtumaa muihin Uudenmaan sopimuspalokuntiin. Sisäpiiritietojen perusteella työnimillä ovat olleet muun muassa: Kevyet Kilsat: Itäinen kiertue, Koko Uusimaa Kävelee, Operaatio Kevyt Siirtyminen sekä pelätty: “Pitkät mutta edelleen muka kevyet kilsat”.
Tulevaisuuden tapahtumiin on väläytelty myös uusia kilpailuluokkia: Taktinen kahvinkanto, Synkronoitu heijastinliivikävely, Puolimaraton ilman kiirettä sekä “Korson seinä” -uusintaetappi, jossa osallistujille tarjotaan niin hyvät pullakahvit, että lähteminen muuttuu henkiseksi kamppailuksi.
Mikäli kehitys jatkuu nykyiseen tahtiin, asiantuntijat arvioivat, että vuoteen 2030 mennessä Kevyet Kilsat voidaan virallisesti luokitella: “erittäin pitkäksi tauotetuksi siirtymäksi.” Mutta yksi asia ei koskaan muutu. Olipa määränpäänä Savio, Tuusula tai mikä tahansa Uudenmaan sopimuspalokunta, tapahtuman tärkein tavoite säilyy samana: kulkea yhdessä, nauraa matkalla ja päästä lopulta perille tavalla, joka näyttää huomattavasti urheilullisemmalta kuin oikeasti onkaan.
Virallisen taustatarinan kirjoitti Marjo Taavitsainen, Savion VPK
Tapahtumassa mukana:
