Marko Konttinen: Hallinto on johtamista – ja tulevaisuus tehdään tänään

Etusivu > Marko Konttinen: Hallinto on johtamista – ja tulevaisuus tehdään tänään

Koulutuspäivän päätti Uudenmaan Yläjärven VPK:n Marko Konttinen, joka johdatti osallistujat hallinnon kehittämisen, strategiatyön ja tulevaisuuden näkymien äärelle. Hänen esityksensä toi kirkkaasti esiin sen, että palokunnan hallinto ei ole pelkkää kokousten järjestämistä – se on keskeinen osa organisaation johtamista, jatkuvuuden rakentamista ja tulevaisuuden turvaamista.

Hallituksen mielentila: jarru vai moottori?

Konttinen aloitti herättelevällä kysymyksellä: onko hallitus perinteiden varjelija vai kehityksen veturi?

“Vanha latu” on turvallinen, mutta altis taantumiselle. Toisena vaihtoehtona on edelläkävijyys – vaativaa, mutta palkitsevaa. Johtamisen ilmapiiri ja asenne heijastuvat koko palokuntaan, ja parhaimmillaan yhteinen “flow” rakentaa kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Strategiatyön perusta: Missio, visio ja arvot

Konttinen avasi strategiatyön kulmakivet selkeästi:

  • Missio kertoo miksi palokunta on olemassa. Se on pysyvä, arvoihin ja kulttuuriin ankkuroituva perusta.
  • Visio kuvaa, mihin palokunta haluaa 5–10 vuoden aikajänteellä päästä – houkutteleva tulevaisuuskuva.
  • Strategia määrittää, miten visio saavutetaan, ja sisältää konkreettiset painopisteet.

Esimerkkinä strategiasta Konttinen esitti nuorisotyön vahvistamista, osaamisen kehittämistä ja yhteisöllisyyden lisäämistä – teemoja, jotka näkyvät laajasti palokuntakentällä.

Osallista – sanallista – sitouta

Yksi esityksen tärkeimmistä viesteistä oli, että hyvä strategia tehdään yhdessä.

Konttinen kannusti:

  • ottamaan jäsenet mukaan valmisteluun,
  • kääntämään strateginen kieli selkokieliseksi tavoitteiksi,
  • toistamaan viestiä kaikissa foorumeissa.

Strategia ei toimi, jos se jää paperille tai tuntuu “jargonilta”, josta jäsenet vieraantuvat.

Tulevaisuutta voi lukea – megatrendit ja pelastustoimen tavoitteet suuntaavat kehitystä

Konttinen esitteli työkaluiksi mm. SITRAn megatrendit 2026, kuten digitalisaation, ikääntyvän väestön, ilmastonmuutoksen ja varautumisen merkityksen. Samoin pelastustoimen kansalliset tavoitteet sekä hyvinvointialueiden strategiset linjaukset tulisi huomioida strategiassa. Näistä muodostuu kehikko, joka auttaa palokuntaa ennakoimaan muutoksia eikä vain reagoimaan niihin.

SWOT ja sidosryhmät – kehittämisen kartta

Konttinen muistutti, että SWOT-analyysi on vasta alku: olennaista on muuttaa havainnot toimenpiteiksi.

Hän esitteli myös laajan sidosryhmäkartoituksen, joka konkretisoi, kuinka moni taho vaikuttaa palokunnan toimintaan – kunnista hyvinvointialueisiin ja omista jäsenistä valtakunnallisiin toimijoihin.

Yksi pysäyttävä kysymys oli: mitä tapahtuu, jos palokuntasopimus lakkaa?
Vastaus oli yksiselitteinen: operatiivinen palvelutuotanto loppuu, mutta muu toiminta voi jatkua – jos uudet kontaktipinnat rakennetaan ajoissa.

Mittarit: näkyvyyttä ja johtamista

Konttinen vertasi mittareita lentokoneen ohjaamoon: hyvä näkyvyys on harvinaista, ja silloin mittareiden on oltava kunnossa.

Hallituksen tulisi määritellä:

  • mitä mitataan,
  • mitä tavoitellaan,
  • milloin hälytysraja ylittyy.

Mahdollisia mittareita ovat esimerkiksi lähtövalmius, savusukeltajien määrä, pankkitilin saldo ja jäsenkehitys. Mittareiden tehtävä ei ole tuottaa dataa vaan ohjata toimintaa – analysointi ja johtopäätökset ovat avainasemassa.

Osaaminen, verkostot ja jatkuvuus

Esitys korosti vahvasti verkostoitumista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Konttinen nosti esiin muun muassa pelastusliittojen tapahtumat, SSPL:n ja SPEKin tilaisuudet, innovaatiopalkinnot ja LinkedInin mahdollisuudet palokuntatoimijoille.

Osaamisen kasvattamisessa korostuivat:

  • sparraus,
  • mentorointi,
  • benchmarking,
  • johtamis- ja viestintätaidot,
  • digitaalinen osaaminen.

Ja kyllä – tekoälykin mainittiin osana tulevaisuuden työkalupakkia.

Jatkuvuus varmistettava – myös pahimman varalle

Konttinen muistutti, että hallituksen vastuutehtävien siirtäminen seuraajille tulee tehdä suunnitellusti.
Varahenkilöt ovat välttämättömiä, ja erityisesti taloudenhoidon kaltaiset tehtävät eivät saa olla yhden ihmisen varassa.

Lopuksi Konttinen palautti ajatukset perusasioihin:
“Tyytyväinen jäsenistö tekee toimivan palokunnan.”
Sen varaan rakentuu sekä strategia että tulevaisuus.